Syytteitä ajatusrikoksista

Kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho sai sitten syytteen tästä kirjoituksesta. Tekstistä on loputtomiin asti lainattu pätkiä, joita kirjoittaja itsekin kutsuu syöteiksi. Niissä hän mukailee Kalevan taannoista pääkirjoitusta, jossa arvellaan seuraavaa:

Päissään surmaaminen on [suomalaisten] kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.

Halla-ahon kirjoituksen monesti lainattu kohta taas kuuluu sanatarkasti näin:

Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.

Valtakunnan ykköspässit Jorma Kalske ja Mika Illman ovat jotenkin onnistuneet saamaan päähänsä, että vain toinen näistä lausahduksista on niin vakava, että siitä pitää nostaa syyte. Faktapohjalta asiaa ei voi käsitellä, koska syytös osuu väärään osoitteeseen. Ohikulkijoita ryösteleviä ja verovaroilla loisivia somaleja kun on suhteellisesti paljon enemmän kuin humalassa ihmisiä tappavia suomalaisia.

Koko aiheesta jauhaminen on kohtuullisen turhaa, koska syyttämispäätös on puhtaasti poliittinen. Eihän yksikään edes etäisesti aivotoimintaa simuloiva elämänmuoto voi tuollaisesta kirjoittelusta nostaa mekkalaa, mutta valitettavasti valtion virkoihin pääsee jatkuvasti tyyppejä, joilla ei riitä munaa vastustaa pienintäkään painostusta.

Eiköhän tästä syyte rapsahda allekirjoittaneellekin sitten, toivottavasti pääsen Juniksen kanssa samalle selliosastolle. 

Vapaata muuttoa, ei työvoimaa!

HS: Halonen karsastaa työvoiman tuontia

Presidentti Tarja Halonen varoittaa kohtelemasta maahanmuuttajia pelkkänä työvoimana. Hän kertoo kannattavansa oikeutta vapaaseen muuttamiseen, mutta vastustavansa työvoiman tuontia.

Kuka ne vapaasti muuttavat elättää, jos työvoimaa ei saa tuoda? Kantaväestö?

Voisiko joku pitää Tarjalle perustavanlaatuisen esitelmän huoltosuhteesta?

Autoilijat yllättyvät jälleen

YLE: Lumisade iskee Etelä-Suomeen ensi yönä

Tämä on jo tuttua kauraa, mutta tietäähän sen mitä tuosta seuraa. Veikkauksia kolareiden määrästä otetaan vastaan, bonuspisteitä ropisee jos jokin lehti vetää perinteisen "lumi yllätti autoilijat"-otsikon.

Kaupantekoa

HS: Venäläiset ostivat Suomesta 440 mökkiä tai tonttia

Käykää nyt joku kertomassa Hesarin toimitukselle, että molempia meni, ihan vain ettei tarvisi arpoa otsikoissa.

Olisiko jokin keino rajoittaa pelaamista...?

Mepit ovat Huolissaan aikuisille tarkoitetuista sisällöistä, joita pukkaa mm. pelikonsoleihin.

Mepit haluavat "punaisen painikkeen" pelikonsoleihin.

Ei siis riitä, että aikuisten pelien myyntiä rajoitetaan mm. pakollisilla ja lain määräämillä ikärajoilla (tämä siis tarkoittaa sitä, että alaikäiselle pelin myyvää firmaa voidaan sakottaa). Mepit kokevat pelit niin vaarallisiksi, että itse pelikonsoleissa pitäisi olla punainen nappi, jonka avulla sopimattomia sisältöjä voidaan kontrolloida.

Niin kuka siis voi kontrolloida? Meppien mielestä lasten vanhemmat.

Pohditaanpa tätä hetki. Siis ne samat tyypit, joiden pitäisi muutenkin pitää huoli ettei rakas Jaana-Petteri pääse tahmatassuillaan tappopelien kimppuun. Punaisia namiskoja tehokkaampi konsti voisi olla esimerkiksi se, ettei ko. pelejä osteta kersoille, tai sitten se, että vanhemmat olisivat peräti läsnä kun pelejä pelataan, ja siten pystyisivät vaikkapa kieltämään sellaisen aktiviteetin.

Tällaisena yllättävänä ratkaisuna tarjoaisin arvon mepeille seuraavanlaista tiedonväläystä: Aikalailla kaikista pelikonsoleista löytyy ns. nappi, jota painamalla saa ko. laitteesta virrat pois päältä. Tämä keskimäärin valloittavan tehokkaasti estää mm. sopimattomien pelien pelaamisen - jos paikalla sattuu olemaan sellainen vanhempi, joka nappulaa voisi painaa.

Ehkäpä arvon mepit tarkoittivatkin sitä, että virtakatkaisimet värjättäisiin punaisiksi kautta linjan?

Onko jokaisen henki yhtä arvokas?

HS: Järjestöt vaativat hallitukselta apua väkivallan kitkemiseksi

Kuulostaa oikein hyvältä, mutta tarkastellaanpa lähempää:

Joukko suomalaisjärjestöjä vaatii hallitukselta riittävästi rahaa ja työvoimaa naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. (Lihavointi lisätty)

Otsikointi kusee siis jo tässä vaiheessa, mutta varsinainen epäloogisuus piilee vielä jossain ihan muualla. Otetaanpa lähdemateriaaliksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportti Naiset henkirikosten uhreina 2002-2007 (PDF):

Naisten kuolleisuus henkirikoksiin on kuluvalla vuosikymmenellä ollut selvässä laskussa.

Vuosina 2003–2007 surmatuista alle 15-vuotiaista tytöistä 67 %:n surmaaja oli äiti, 17 %:n isä ja 17 %:n veli.

Naisten osuus henkirikosten uhreista on maassamme Euroopan unionin keskiarvoa alhaisempi.

Äkkiä lukien vaikuttaa siltä, että kehityssuunta on kohdallaan, mitä nyt naiset tappavat lapsiaan noin neljä kertaa useammin kuin miehet. Varsinaiset ongelmakohdat ovat jossain muualla:

Kaiken kaikkiaan naisten kuolleisuus henkirikoksiin on meillä eurooppalaisittain korkea (puolitoistakertainen Euroopan unionin keskitasoon nähden). Taustalla näyttäisi olevan lähinnä korkea kokonaishenkirikoskuolleisuutemme, ei mikään erityinen naisiin kohdistuvan väkivallan perinne. (Miesten henkirikoskuolleisuus on Suomessa tällä hetkellä 80 % Euroopan unionin keskitasoa korkeampi.)

Siinä, missä naisilla saattaa mennä Suomessa kehnosti, miehillä menee päin helvettiä. Suomalaisen miehen todennäköisyys kuolla väkivaltaisesti on kaksinkertainen muihin eurooppalaisiin nähden, eikä asianlaita ole sen paremmin maan sisäisessä vertailussa:

Naisten kuolleisuus henkirikoksiin on ollut Suomessa koko kahden ja puolen vuosisadan ajan, jolta kuolemansyytietoja on saatavissa, olennaisesti miesten kuolleisuutta alhaisempaa. [...] 1950-luvulta lähtien miesten riski tulla surmatuksi on ollut suhteellisen vakaasti noin kaksi ja puoli -kertainen naisiin verrattuna.

Miehiä tapetaan yli kaksi kertaa niin paljon kuin naisia, mutta sitä ei pidetä millään tapaa olennaisena. Toki tutkimuksen lähtökohta on kartoittaa naisiin kohdistuvia henkirikoksia, mutta jostain syystä kenelläkään ei käy mielessäkään tutkia miesten yliedustusta tilastoissa. Merkkejä on kuitenkin nähtävissä rivien välistä:

Kaikista viime vuosina aikuisiin naisiin kohdistuneista henkirikoksista runsaassa kolmanneksessa kumpikin osapuoli ja vajaassa 60 prosentissa ainakin toinen osapuolista on ollut alkoholin ongelmakäyttäjä.

Väkivaltarikoksista oli tuomittu puolet itselleen aiemmin tuntemattoman naisen surmanneista ja 46 % naistuttavansa surmanneista.

Nähtävissä on selkeä, sukupuolesta riippumaton ongelmien kasautuminen niin tekijöillä kuin uhreillakin. Koska valtaosa tekijöistä on edelleen miehiä, avunsaannin keskittäminen naisille ei suinkaan vähennä henkirikoksia, vaan lisää niitä entisestään. Huono-osaisten miesten tilanteen heikentäminen johtaa vain entistä pahempiin kierteisiin, väkivaltaisuuksiin ja henkirikoslukuihin.

Valitettavasti aloitteen tehneet järjestöt eivät ole vieläkään ymmärtäneet, että he tekevät hallaa myös itselleen asettamalla naiset etusijalle kaikessa. Huono-osaisten miesten aseman parantaminen vähentäisi rikollisuutta huomattavasti enemmän kuin heidän syyllistämisensä, mutta harvalla vaikuttajalla riittää aivokapasiteettia ymmärtää näin pitkäjänteisiä ja monimutkaisia syy-seuraussuhteita.

Eivätkä nykyiset miesasiajärjestöt ole yhtään sen parempia, ei sillä.