Edustuksellinen demokratia jyllää

HS: Ihalainen: Hallituksen sooloilu eläkeasiassa uhkaa kolmikantaa

Lauria vituttaa, kun hallitus meni nostamaan eläkeikiä kertomatta SAK:lle, eikä syyttä. Hallitusohjelmaan on kirjattu yhteistyön tekeminen työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta Vanhas-Matin mukaan hallituksella oli hyvä syy rikkoa yhteistyösitoumusta:

"Oli arvattavissa, että jos me siitä etukäteen keneltä hyvänsä kysyttäisiin, kädet eivät nouse kannatuksen merkiksi"

Kun ei kysytä, ei kielletä. Toivoa sopii, että äänestäjät muistavat nämä lausunnot vielä seuraavien vaalien aikaan.

Yhteiskunta, jossa Suvi haluaa elää

Suvi Lindén: Yritys voi vaatia riisumaan alasti tietosuojasyistä

Eikun oikeasti:

"Jos tallennat työkoneeltasi usb-tikulle, yritys saa katsoa koneesi lokitietoja. Yritys voi vaatia työntekijäänsä vaikka riisumaan alasti, kun tämä lähtee työpaikalta. Sekin voi olla yhdenlaista valvontaa. Nämä ovat kaikki sallittuja."

Niinku, WTF? Mistä tämä täti ammentaa vatipäisiä ajatuksiaan? Mistä tuollaisia sikiää?

"Sellainen asetelma, että jokaisessa yrityksessä olisi poliisi ylimpänä valvojana ei kuulosta järkevältä eikä sellaiselta yhteiskunnalta, missä itse haluaisin elää."

Suville tiedoksi: poliisi valvoo lakia Suomessa, ja sen kuuluu olla yritysten yläpuolella. Ainoastaan voittoa tavoittelematon yksikkö voi pitää yllä järjestystä puolueettomasti.

Lex Nokian sovellettavuus

Lex Nokian musta lista: Facebook ja sähköposti

Kas näin:

Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäverkkoyksikön päällikkö Juhapekka Ristola kertoo, että käytännössä yrityksen pitää ensinnäkin estää työntekijöiden pääsy internetiin työkoneilta tai vaihtoehtoisesti pääsy nettisähköposteihin, netin yhteisöpalveluihin ja pikaviestimiin.

Haluaisin nähdä sen systeemin, jolla tuollainen on mahdollista. Nettisähköposteja on varovastikin arvioiden miljoonittain, anonyymiproxyja saman verran ja molempia syntyy jatkuvalla syötöllä lisää. Miten kukaan kuvittelee suodattavansa tällaista tietomäärää tehokkaasti?

Tietenkin vaihtoehtoisesti voidaan blokata kaikki liikenne ja sallia vain Virallisesti Hyväksytyt sivustot (joihin ei tietenkään tarvisi sisällyttää mitään firmalle kiusallista), mutta sekään ei riitä:

Toiseksi yrityksen pitää estää ulkoisten muistien käyttö tai seurata sitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi usb-portit, cd-rom-asemat ja zip-asemat pitää poistaa työkoneilta tai sitten työnantajan pitää seurata, mitä tiedostoja niiden kautta siirretään.

Vaihtoehtoina on siis uusia koko yrityksen tietokonekanta (näyttäkää työkone, jossa ei ole usb-porttia) tai järjestää pakolliset turvatarkastukset jokaiselle rakennuksesta poistuvalle. Käsi ylös, kuinka moni haluaisi työskennellä tällaisessa firmassa?

Laki on siis juuri niin käytännöllinen ja tarpeellinen kuin arvata saattoi. Yksikään yritys ei voi soveltaa sitä nykymuodossaan, mutta vaikein osa - työntekijän oikeus yksityisyyteen - on kuitenkin nyt menossa läpi. Parin vuoden päästä voidaan sitten tehdä lakimuutos, jolla valvonta tehdään mahdolliseksi muutenkin kuin teoriassa, koska itse urkinta on jo lain piirissä.

Kuulostaako yliammutulta pessimismiltä ja pirujen maalailulta? Kannattaa vilkaista, mitä paljon vastustetulle lapsipornosuodatukselle kuuluu tänä päivänä.

Lex Nokia

EFFI :Suvi Lindénin vastaus avoimeen kirjeeseen urkintalaista

Huomatkaa, kuinka perusteellisesti arvon ministeri jättää vastaamatta EFFIn alkuperäiseen kirjeeseen, joka käsittelee lain ulottumista taloyhtiöihin ja kirjastoihin. Sen sijaan hän jaarittelee ummet ja lammet prosessista, jonka läpi lakiehdotus on mennyt, ja painottaa asiantuntijoiden määrää. Kuitenkin hän paljastaa, että lakimuutoksen jättäneessä työryhmässä oli jäseniä ainoastaan ministeriöistä ja työmarkkinakeskusjärjestöistä, eli asiantuntemuksen taso on tuskin ollut kovinkaan korkea.

Valitettavasti oikea prosessi ei ole mikään tae ehdotuksen laillisuudesta, sen laadukkuudesta puhumattakaan. Pitkän ja turhan alustuksen jälkeen Lindén pääsee vihdoin itse asiaan, ja tapansa mukaan osoittaa täydellistä tietämättömyyttä asioista:

Verkkoon luvatta asennettuja laitteita ja palveluja voidaan havaita vika- ja häiriötilanteiden selvittämisen yhteydessä. Tällöin on tärkeää, että voidaan selvittää myös näiden laitteiden tai palveluiden liikennöintiin liittyviä tietoja, jotta saadaan selvyys siitä mistä väärinkäytöksessä on ollut kyse ja antaako se aihetta joillekin lisätoimille.

Eli rikoksen jälkiä voidaan huomata, kun selvitetään miksi asiat eivät toimi kuten pitäisi. Sen jälkeen on jostain syystä tärkeää, että ennen poliisille kuuluneet valtuudet (mahdollisen rikoksen tutkiminen) annetaankin palveluntarjoajalle. Virkavallan aseman tulisi olla kyseenalaistamaton ja yksiselitteinen, mutta esitetty lakimuutos ajaa voittoa tavoitteleville yrityksille valtuuksia, joita edes virkavallalla ei ole (esitutkinnan aloittaminen ilman rikosilmoitusta).

Väliin Lindén luettelee sarjan yhdentekeviä ehtoja, jotka näennäisesti rajoittavat urkintaa. Käytännössä esitetyn lain kirjainta voidaan tulkita siten, että jokaisesta epäilystä voidaan haluttaessa käynnistää tutkinta. Työryhmän sokea luottamus taloyhtiöiden, kirjastojen ja työnantajien rehellisyyteen on lapsellisen hellyttävää, mutta valitettavan tuhoisa yksityisyydelle. Vai miltä kuulostaa tämä:

Tämän lisäksi on vielä muistettava, että kyse voi olla vain yhteisötilaajan merkittävästä haitasta tai vahingosta, joten jos taloyhtiön internet-liikenne hidastuu, ei tämä yksinään voi antaa isännöitsijälle oikeuksia käsitellä tunnistamistietoja. Edelleen isännöitsijällä pitää olla taloyhtiön päätöksentekoelimien antamat valtuudet tunnistamistietojen käsittelyn edellyttämien toimien käynnistämiselle[.]

"Taloyhtiön päätöksentekoelimet" on hieno kiertoilmaus AS OY:n hallitukselle, jotka usein ovat varsin hyvää pataa isännöitsijän kanssa. Käytännössä tutkintalupa siis heltiää heti, kun yhdenkin hallituksen jäsenen surfaus hidastuu, mikä taas voi tapahtua miljoonasta eri syystä. Käsi ylös jokainen, joka haluaa taloyhtiönsä hallituksen seuraavan sähköpostiliikennettään?

Lopussa yritetään vielä selitellä sitä tosiasiaa, että oikeastaan kukaan ministeriössä ei ymmärrä missä mennään:

Esityksen saamasta julkisuudesta voidaan yleisesti havaita tietoyhteiskunnan sääntelykentän moniulotteisuus. Kokonaisuuden ymmärrys ja sen hallinta on asiassa, jossa yhdistyy tekninen, liiketoiminnallinen ja oikeudellinen kenttä, erittäin haastavaa.

Asiasta on saatavilla monia hyvin perusteltuja lausuntoja niin oikeuskanslerilta, internetiä ymmärtäviltä (J. Kasvi, EFFI) kuin liiketoiminnaltakin (Nokia), mutta jostain syystä ainoastaan viimeksi mainittua kuunnellaan. Tällainen lainsäädäntötapa on omiaan pudottamaan Suomea entistä alemmaksi korruptiovertailussa, joka on aiemmin ollut meille suuri ylpeyden aihe.

Kenen pitikään valvoa ja ketä?

HS: Kiljunen: Oikeuskansleri ei voi puuttua eduskunnan tulkintoihin

Lainataanpa herran ajatuksia hieman:

Kiljunen sanoo pitävänsä ennenkuulumattomana, että oikeuskansleri puuttuu eduskunnan asioihin ja perustuslakivaliokunnan kannanoton oikeusperustaan.

Tässä arvon kansanedustaja siis viittaa HS:n juttuun, jossa oikeuskansleri Jonkka pitää Lex Nokiaa epäilyttävänä:

Epäilen, ovatko kaikki ne tilanteet, joissa tunnistamistietojen manuaalista käsittelyä ehdotetaan, oikeudellisesti perusteltavissa.

Kiljusen on syytä harkita kantaansa vielä uusiksi, koskapa

Oikeuskansleri on eduskunnan oikeusasiamiehen lisäksi maan korkein laillisuusvalvoja. Hän valvoo, että valtioneuvoston ja tasavallan presidentin päätökset ja toimenpiteet ovat perus- ja ihmisoikeusnäkökulmista lainmukaisia.

Oikeuskansleri ei siis suoraan valvo eduskuntaa, mutta on enemmän kuin relevantti virkamies ottamaan kantaa näinkin kiisteltyyn asiaan.  Kiljusella on limeisesti oma lehmä ojassa, kun noin pelottaa.

Diplomi-insinööri ja filosofian maisteri kannattavat kauppojen pyhäaukioloa

HS: Arkkipiispa ja arkkiatri vastustavat kauppojen pyhäaukioloa

Sopii jälleen kerran ihmetellä, millä perusteella asiantuntijat on valittu. Arkkipiispa voidaan toki laskea jonkinlaiseksi pyhien tuntijaksi, mutta mitä tekemistä lääkärillä on kaupan alan kanssa?

Annetaan kuitenkin arkkiatrille puheenvuoro, jotta hän voi itse selventää näkemyksensä lääketieteellistä perustaa:

Pelkosen mukaan kauppojen pyhäaukiolo on täysin tarpeetonta. "Valtaväestölle tekisi hyvää rauhoittua ja hiljentyä, eikä aina mennä jonnekin. Kauppa luo tarpeita, joita ei itse asiassa ole[.]"

Kannanotto on vähintäänkin mielenkiintoinen, ja lääketieteellinen perustakin jää hataraksi. Lainauksen luettuaan joutuu erikseen tarkistamaan, oliko tämä nyt kirkonmiehen vai lekurin suusta. Eniten ihmetyttää se, mitä tarpeita sunnuntaisin auki oleva kauppa luo. Entä ketkä ovat niitä ei-valtaväestöön kuuluvia, joiden rauhoittumiselle ei ole niin väliksi? Sunnuntaitöitä tekevät päivystyslääkärit ja papit?

Kirkon edustaja on puolestaan hyvin tutulla linjalla:

[Arkkipiispa] Paarma luonnehtii kauppojen pyhäaukioloa polvien notkistamiseksi kulutusjumalalle. Paarma huomauttaa, että kirkko voi kyllä sopeutua kauppojen pyhäaukioloihin järjestämällä jumalanpalveluksia vaihtoehtoisina aikoina.

Sama juttu kuin naispappeudessa ja homoavioliitoissakin: kirkon väki huolestuu, kun jäsenmäärä pienenee, mutta minkäänlaista selvää kannanottoa ei uskalleta tehdä suuntaan eikä toiseen. Pelko viimeistenkin jäsenten menettämisestä on ilmeisen aitoa, kun seurakunnan arvellaan kirmaavan kauppaan juuri jokaviikkoisen jumalanpalveluksen aikaan.

Loppukaneetissaan Paarma lyö kuitenkin jauhot suuhun koko länsimaiselle kapitalismille:

"Nyt näyttää siltä, että rahallisilla palkkioilla yritetään kääntää työntekijöiden mielipiteet. En pidä hyvänä kehitystä, jossa perheiden yhteistä aikaa ostetaan rahalla"

Jotta yhteiskunta pysyy käynnissä, useimmat ihmiset joutuvat myymään aikaansa rahasta. Sitä kutsutaan työksi. Sen, että sunnuntaityöstä maksetaan kaksinkertaista palkkaa, kuvittelisi kertovan selvää kieltä siitä, että pyhäpäiviä kunnioitetaan jopa sekulaarissa nyky-yhteiskunnassa.

Valitettavasti kirkko tekee munattomuudellaan itsestään koko ajan vaikeamman kunnioittaa, jäsenyyden harkitsemisesta puhumattakaan. Kaikkia ei voi koskaan miellyttää, mutta jokaiselle kumartelemalla karkottaa helposti ne vähätkin kiinnostuneet.

Kysyntä ja tarjonta vs. lainsäädäntö

Otetaanpa välillä uutisia ulkomailta.

BBC: Prostitute users face clampdown

Paying for sex with prostitutes who are controlled by pimps is set to become a criminal offence, Home Secretary Jacqui Smith is expected to announce.

Kuulostaa ensi alkuun hyvältä, mutta:

Buying or selling sex is legal but many prostitution-related activities, such as soliciting and pimping, are not.

Parittaminen on siis jo valmiiksi kielletty, joten herää kysymys: mihin tätä uutta lakia sitten tarvittaisiin? Smith antaa vinkin:

"We want to do everything we can to protect vulnerable women. That is why we are determined to shift the focus onto the sex buyer, the person responsible for creating the demand for prostitution markets which in turn creates demand for the vile trade of women to be trafficked for sexual exploitation."

Tarkoitus on hyvä, mutta perustelu ontuu. Mitä vaikeammaksi seksin kauppaaminen laillisesti tehdään, sitä enemmän kauppaa tehdän laittomasti ja maan alla. Jos toiminta on jo lähtökohtaisesti laitonta, kynnys rikkoa useampiakin lakeja alenee ja lopputuloksena ihmiskaupan määrä kasvaa entisestään. Parittajien toiminta helpottuu entisestään, kun lainsäädäntö pakottaa seksikaupan valmiiksi heille suotuisiin, laittomiin olosuhteisiin.

Smith siis väittää, että lain tarkoitus on suojella seksityöläisiä, mutta todennäköisempi selitys on pelotella ostajat kokonaan pois markkinoita luomasta. Vajailla lähtötiedoilla on helppo päätellä, että seksikauppa kuihtuu olemattomiin, kun ostajat pelotellaan pois, mutta todellisuus on valitettavasti toinen. Kysynnän ja tarjonnan lait pitävät huolen siitä, että seksikauppaa käydään jatkossakin, lainsäädäntö määrää vain tavan.

Jos tarkoitus olisi oikeasti suojella seksikauppaa tekeviä naisia (miehiä myös, kiitos), lainsäädäntöä pitäisi viedä täsmälleen päinvastaiseen suuntaan. Lailliset bordellit, ammattiliitot, terveydenhuolto ja kohtuullinen verotus edistäisivät työoloja paremmin kuin mikään kielto, uhkaus tai sanktio.

Where's the beef?

HS: "Suomen Obamaa" joudutaan vielä odottamaan

Jos jollakulla on maahanmuuttajat ja vellit sekaisin, niin tämän uutisen kirjoittajalla. Heti ensimmäinen lause kertoo tyhjentävästi sen, kuinka vähän arvon toimittaja on ajatusta tekstilleen uhrannut:

Suomessa vähemmistöihin kuuluvat eivät ainakaan toistaiseksi ole yltäneet politiikan huippupaikoille.

Suomen vähemmistöiksi voitaneen laskea vaikka ruotsinkieliset ja juutalaiset, joilla molemmilla on vaikutusvaltaisia kansanedustajia. Varsinkin RKP on hyvin vahvana Suomessa, muttei sovi myöskään vähätellä Ben Zyskowiczia, joka on istunut kansanedustajana 29 vuotta ja noussut ääniharavaksi useammissakin vaaleissa. Ministerinä Ben ei ole ollut siksi, että hän ei ole moiseen virkaan pyrkinyt.

Ahvenanmaata edustava Elisabeth Nauclér on Ruotsista muuttanut siirtolainen, mutta "varsinaisia" maahanmuuttajataustaisia kansanedustajia ei eduskunnassa ole.

Olisi mielenkiintoista kuulla, mikä on siirtolaisen ja maahanmuuttajan ero. Jos tehdään villi oletus, että toimittaja on tarkoittanut maahanmuuttajalla tummaihoista, törmätään perustavanlaatuiseen ongelmaan: mitä tekemistä Obamalla on suomalaisten vähemmistöjen kanssa? Yhdysvaltain väestöstä 44% on ei-valkoisia, jollaisena tuoretta presidenttiä epäilemättä käsitellään. Suomen suurin vähemmistö taas ovat ruotsinkieliset (5,5%), jotka eivät toimittajan mukaan kelpaa. Seuraavaksi suurin ihmisryhmä ovat venäläiset, joita on alle prosentti. Kun tähän lisätään se, että Obama on syntyperäinen jenkki, ei voi kuin ihmetellä mitä HS:n artikkelissa on ajettu takaa.

Lyhyesti sanottuna Suomessa ei ole ensimmäistäkään kansanryhmää, joka vastaisi edes etäisesti Yhdysvaltain tummaihoisia, ja otsikon väite on perusteeton. Kun koko uutisteksti on samanlaista faktatonta mielikuvajulistusta, sopii ihmetellä miten se on päässyt toimituksesta julkisuuteen asti.