Vapaata muuttoa, ei työvoimaa!

HS: Halonen karsastaa työvoiman tuontia

Presidentti Tarja Halonen varoittaa kohtelemasta maahanmuuttajia pelkkänä työvoimana. Hän kertoo kannattavansa oikeutta vapaaseen muuttamiseen, mutta vastustavansa työvoiman tuontia.

Kuka ne vapaasti muuttavat elättää, jos työvoimaa ei saa tuoda? Kantaväestö?

Voisiko joku pitää Tarjalle perustavanlaatuisen esitelmän huoltosuhteesta?

Lex Nokia

EFFI :Suvi Lindénin vastaus avoimeen kirjeeseen urkintalaista

Huomatkaa, kuinka perusteellisesti arvon ministeri jättää vastaamatta EFFIn alkuperäiseen kirjeeseen, joka käsittelee lain ulottumista taloyhtiöihin ja kirjastoihin. Sen sijaan hän jaarittelee ummet ja lammet prosessista, jonka läpi lakiehdotus on mennyt, ja painottaa asiantuntijoiden määrää. Kuitenkin hän paljastaa, että lakimuutoksen jättäneessä työryhmässä oli jäseniä ainoastaan ministeriöistä ja työmarkkinakeskusjärjestöistä, eli asiantuntemuksen taso on tuskin ollut kovinkaan korkea.

Valitettavasti oikea prosessi ei ole mikään tae ehdotuksen laillisuudesta, sen laadukkuudesta puhumattakaan. Pitkän ja turhan alustuksen jälkeen Lindén pääsee vihdoin itse asiaan, ja tapansa mukaan osoittaa täydellistä tietämättömyyttä asioista:

Verkkoon luvatta asennettuja laitteita ja palveluja voidaan havaita vika- ja häiriötilanteiden selvittämisen yhteydessä. Tällöin on tärkeää, että voidaan selvittää myös näiden laitteiden tai palveluiden liikennöintiin liittyviä tietoja, jotta saadaan selvyys siitä mistä väärinkäytöksessä on ollut kyse ja antaako se aihetta joillekin lisätoimille.

Eli rikoksen jälkiä voidaan huomata, kun selvitetään miksi asiat eivät toimi kuten pitäisi. Sen jälkeen on jostain syystä tärkeää, että ennen poliisille kuuluneet valtuudet (mahdollisen rikoksen tutkiminen) annetaankin palveluntarjoajalle. Virkavallan aseman tulisi olla kyseenalaistamaton ja yksiselitteinen, mutta esitetty lakimuutos ajaa voittoa tavoitteleville yrityksille valtuuksia, joita edes virkavallalla ei ole (esitutkinnan aloittaminen ilman rikosilmoitusta).

Väliin Lindén luettelee sarjan yhdentekeviä ehtoja, jotka näennäisesti rajoittavat urkintaa. Käytännössä esitetyn lain kirjainta voidaan tulkita siten, että jokaisesta epäilystä voidaan haluttaessa käynnistää tutkinta. Työryhmän sokea luottamus taloyhtiöiden, kirjastojen ja työnantajien rehellisyyteen on lapsellisen hellyttävää, mutta valitettavan tuhoisa yksityisyydelle. Vai miltä kuulostaa tämä:

Tämän lisäksi on vielä muistettava, että kyse voi olla vain yhteisötilaajan merkittävästä haitasta tai vahingosta, joten jos taloyhtiön internet-liikenne hidastuu, ei tämä yksinään voi antaa isännöitsijälle oikeuksia käsitellä tunnistamistietoja. Edelleen isännöitsijällä pitää olla taloyhtiön päätöksentekoelimien antamat valtuudet tunnistamistietojen käsittelyn edellyttämien toimien käynnistämiselle[.]

"Taloyhtiön päätöksentekoelimet" on hieno kiertoilmaus AS OY:n hallitukselle, jotka usein ovat varsin hyvää pataa isännöitsijän kanssa. Käytännössä tutkintalupa siis heltiää heti, kun yhdenkin hallituksen jäsenen surfaus hidastuu, mikä taas voi tapahtua miljoonasta eri syystä. Käsi ylös jokainen, joka haluaa taloyhtiönsä hallituksen seuraavan sähköpostiliikennettään?

Lopussa yritetään vielä selitellä sitä tosiasiaa, että oikeastaan kukaan ministeriössä ei ymmärrä missä mennään:

Esityksen saamasta julkisuudesta voidaan yleisesti havaita tietoyhteiskunnan sääntelykentän moniulotteisuus. Kokonaisuuden ymmärrys ja sen hallinta on asiassa, jossa yhdistyy tekninen, liiketoiminnallinen ja oikeudellinen kenttä, erittäin haastavaa.

Asiasta on saatavilla monia hyvin perusteltuja lausuntoja niin oikeuskanslerilta, internetiä ymmärtäviltä (J. Kasvi, EFFI) kuin liiketoiminnaltakin (Nokia), mutta jostain syystä ainoastaan viimeksi mainittua kuunnellaan. Tällainen lainsäädäntötapa on omiaan pudottamaan Suomea entistä alemmaksi korruptiovertailussa, joka on aiemmin ollut meille suuri ylpeyden aihe.

Diplomi-insinööri ja filosofian maisteri kannattavat kauppojen pyhäaukioloa

HS: Arkkipiispa ja arkkiatri vastustavat kauppojen pyhäaukioloa

Sopii jälleen kerran ihmetellä, millä perusteella asiantuntijat on valittu. Arkkipiispa voidaan toki laskea jonkinlaiseksi pyhien tuntijaksi, mutta mitä tekemistä lääkärillä on kaupan alan kanssa?

Annetaan kuitenkin arkkiatrille puheenvuoro, jotta hän voi itse selventää näkemyksensä lääketieteellistä perustaa:

Pelkosen mukaan kauppojen pyhäaukiolo on täysin tarpeetonta. "Valtaväestölle tekisi hyvää rauhoittua ja hiljentyä, eikä aina mennä jonnekin. Kauppa luo tarpeita, joita ei itse asiassa ole[.]"

Kannanotto on vähintäänkin mielenkiintoinen, ja lääketieteellinen perustakin jää hataraksi. Lainauksen luettuaan joutuu erikseen tarkistamaan, oliko tämä nyt kirkonmiehen vai lekurin suusta. Eniten ihmetyttää se, mitä tarpeita sunnuntaisin auki oleva kauppa luo. Entä ketkä ovat niitä ei-valtaväestöön kuuluvia, joiden rauhoittumiselle ei ole niin väliksi? Sunnuntaitöitä tekevät päivystyslääkärit ja papit?

Kirkon edustaja on puolestaan hyvin tutulla linjalla:

[Arkkipiispa] Paarma luonnehtii kauppojen pyhäaukioloa polvien notkistamiseksi kulutusjumalalle. Paarma huomauttaa, että kirkko voi kyllä sopeutua kauppojen pyhäaukioloihin järjestämällä jumalanpalveluksia vaihtoehtoisina aikoina.

Sama juttu kuin naispappeudessa ja homoavioliitoissakin: kirkon väki huolestuu, kun jäsenmäärä pienenee, mutta minkäänlaista selvää kannanottoa ei uskalleta tehdä suuntaan eikä toiseen. Pelko viimeistenkin jäsenten menettämisestä on ilmeisen aitoa, kun seurakunnan arvellaan kirmaavan kauppaan juuri jokaviikkoisen jumalanpalveluksen aikaan.

Loppukaneetissaan Paarma lyö kuitenkin jauhot suuhun koko länsimaiselle kapitalismille:

"Nyt näyttää siltä, että rahallisilla palkkioilla yritetään kääntää työntekijöiden mielipiteet. En pidä hyvänä kehitystä, jossa perheiden yhteistä aikaa ostetaan rahalla"

Jotta yhteiskunta pysyy käynnissä, useimmat ihmiset joutuvat myymään aikaansa rahasta. Sitä kutsutaan työksi. Sen, että sunnuntaityöstä maksetaan kaksinkertaista palkkaa, kuvittelisi kertovan selvää kieltä siitä, että pyhäpäiviä kunnioitetaan jopa sekulaarissa nyky-yhteiskunnassa.

Valitettavasti kirkko tekee munattomuudellaan itsestään koko ajan vaikeamman kunnioittaa, jäsenyyden harkitsemisesta puhumattakaan. Kaikkia ei voi koskaan miellyttää, mutta jokaiselle kumartelemalla karkottaa helposti ne vähätkin kiinnostuneet.