Hei me lennetään

YLE: Air France kieltää miehiltä lapsien vieressä istumisen

Ranskalainen lentoyhtiö Air France kieltää miehiltä istumisen alle 12-vuotiaiden yksin matkustavien lapsien vieressä. Lentoyhtiön mukaan ratkaisuun päädyttiin turvallisuussyistä.

Le Point -sanomalehden mukaan ranskalaisyhtiön kielto perustuu Yhdysvalloissa käynnissä oleviin oikeusjuttuihin, joissa käsitellään yksin matkustaneisiin lapsiin kohdistuneita epäasiallisuuksia.

Kyllä patonki-idiootit taas osaavat. Ilmeisesti heidän mielestään jokainen mies on lapsenraiskaaja, joka on parempi laittaa ennakkotoimilla kuriin.

Tähän muuten loppui meikäläisen matkustaminen Air Francella, vaikka olenkin yhtiötä aiemmin käyttänyt edullisten hintojen vuoksi Intian ja Euroopan välillä kulkemiseen.

Syytteitä ajatusrikoksista

Kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho sai sitten syytteen tästä kirjoituksesta. Tekstistä on loputtomiin asti lainattu pätkiä, joita kirjoittaja itsekin kutsuu syöteiksi. Niissä hän mukailee Kalevan taannoista pääkirjoitusta, jossa arvellaan seuraavaa:

Päissään surmaaminen on [suomalaisten] kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.

Halla-ahon kirjoituksen monesti lainattu kohta taas kuuluu sanatarkasti näin:

Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.

Valtakunnan ykköspässit Jorma Kalske ja Mika Illman ovat jotenkin onnistuneet saamaan päähänsä, että vain toinen näistä lausahduksista on niin vakava, että siitä pitää nostaa syyte. Faktapohjalta asiaa ei voi käsitellä, koska syytös osuu väärään osoitteeseen. Ohikulkijoita ryösteleviä ja verovaroilla loisivia somaleja kun on suhteellisesti paljon enemmän kuin humalassa ihmisiä tappavia suomalaisia.

Koko aiheesta jauhaminen on kohtuullisen turhaa, koska syyttämispäätös on puhtaasti poliittinen. Eihän yksikään edes etäisesti aivotoimintaa simuloiva elämänmuoto voi tuollaisesta kirjoittelusta nostaa mekkalaa, mutta valitettavasti valtion virkoihin pääsee jatkuvasti tyyppejä, joilla ei riitä munaa vastustaa pienintäkään painostusta.

Eiköhän tästä syyte rapsahda allekirjoittaneellekin sitten, toivottavasti pääsen Juniksen kanssa samalle selliosastolle. 

Onko jokaisen henki yhtä arvokas?

HS: Järjestöt vaativat hallitukselta apua väkivallan kitkemiseksi

Kuulostaa oikein hyvältä, mutta tarkastellaanpa lähempää:

Joukko suomalaisjärjestöjä vaatii hallitukselta riittävästi rahaa ja työvoimaa naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. (Lihavointi lisätty)

Otsikointi kusee siis jo tässä vaiheessa, mutta varsinainen epäloogisuus piilee vielä jossain ihan muualla. Otetaanpa lähdemateriaaliksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportti Naiset henkirikosten uhreina 2002-2007 (PDF):

Naisten kuolleisuus henkirikoksiin on kuluvalla vuosikymmenellä ollut selvässä laskussa.

Vuosina 2003–2007 surmatuista alle 15-vuotiaista tytöistä 67 %:n surmaaja oli äiti, 17 %:n isä ja 17 %:n veli.

Naisten osuus henkirikosten uhreista on maassamme Euroopan unionin keskiarvoa alhaisempi.

Äkkiä lukien vaikuttaa siltä, että kehityssuunta on kohdallaan, mitä nyt naiset tappavat lapsiaan noin neljä kertaa useammin kuin miehet. Varsinaiset ongelmakohdat ovat jossain muualla:

Kaiken kaikkiaan naisten kuolleisuus henkirikoksiin on meillä eurooppalaisittain korkea (puolitoistakertainen Euroopan unionin keskitasoon nähden). Taustalla näyttäisi olevan lähinnä korkea kokonaishenkirikoskuolleisuutemme, ei mikään erityinen naisiin kohdistuvan väkivallan perinne. (Miesten henkirikoskuolleisuus on Suomessa tällä hetkellä 80 % Euroopan unionin keskitasoa korkeampi.)

Siinä, missä naisilla saattaa mennä Suomessa kehnosti, miehillä menee päin helvettiä. Suomalaisen miehen todennäköisyys kuolla väkivaltaisesti on kaksinkertainen muihin eurooppalaisiin nähden, eikä asianlaita ole sen paremmin maan sisäisessä vertailussa:

Naisten kuolleisuus henkirikoksiin on ollut Suomessa koko kahden ja puolen vuosisadan ajan, jolta kuolemansyytietoja on saatavissa, olennaisesti miesten kuolleisuutta alhaisempaa. [...] 1950-luvulta lähtien miesten riski tulla surmatuksi on ollut suhteellisen vakaasti noin kaksi ja puoli -kertainen naisiin verrattuna.

Miehiä tapetaan yli kaksi kertaa niin paljon kuin naisia, mutta sitä ei pidetä millään tapaa olennaisena. Toki tutkimuksen lähtökohta on kartoittaa naisiin kohdistuvia henkirikoksia, mutta jostain syystä kenelläkään ei käy mielessäkään tutkia miesten yliedustusta tilastoissa. Merkkejä on kuitenkin nähtävissä rivien välistä:

Kaikista viime vuosina aikuisiin naisiin kohdistuneista henkirikoksista runsaassa kolmanneksessa kumpikin osapuoli ja vajaassa 60 prosentissa ainakin toinen osapuolista on ollut alkoholin ongelmakäyttäjä.

Väkivaltarikoksista oli tuomittu puolet itselleen aiemmin tuntemattoman naisen surmanneista ja 46 % naistuttavansa surmanneista.

Nähtävissä on selkeä, sukupuolesta riippumaton ongelmien kasautuminen niin tekijöillä kuin uhreillakin. Koska valtaosa tekijöistä on edelleen miehiä, avunsaannin keskittäminen naisille ei suinkaan vähennä henkirikoksia, vaan lisää niitä entisestään. Huono-osaisten miesten tilanteen heikentäminen johtaa vain entistä pahempiin kierteisiin, väkivaltaisuuksiin ja henkirikoslukuihin.

Valitettavasti aloitteen tehneet järjestöt eivät ole vieläkään ymmärtäneet, että he tekevät hallaa myös itselleen asettamalla naiset etusijalle kaikessa. Huono-osaisten miesten aseman parantaminen vähentäisi rikollisuutta huomattavasti enemmän kuin heidän syyllistämisensä, mutta harvalla vaikuttajalla riittää aivokapasiteettia ymmärtää näin pitkäjänteisiä ja monimutkaisia syy-seuraussuhteita.

Eivätkä nykyiset miesasiajärjestöt ole yhtään sen parempia, ei sillä.