torstai 12. maaliskuuta 2009

Olisiko jokin keino rajoittaa pelaamista...?

Mepit ovat Huolissaan aikuisille tarkoitetuista sisällöistä, joita pukkaa mm. pelikonsoleihin.

Mepit haluavat "punaisen painikkeen" pelikonsoleihin.

Ei siis riitä, että aikuisten pelien myyntiä rajoitetaan mm. pakollisilla ja lain määräämillä ikärajoilla (tämä siis tarkoittaa sitä, että alaikäiselle pelin myyvää firmaa voidaan sakottaa). Mepit kokevat pelit niin vaarallisiksi, että itse pelikonsoleissa pitäisi olla punainen nappi, jonka avulla sopimattomia sisältöjä voidaan kontrolloida.

Niin kuka siis voi kontrolloida? Meppien mielestä lasten vanhemmat.

Pohditaanpa tätä hetki. Siis ne samat tyypit, joiden pitäisi muutenkin pitää huoli ettei rakas Jaana-Petteri pääse tahmatassuillaan tappopelien kimppuun. Punaisia namiskoja tehokkaampi konsti voisi olla esimerkiksi se, ettei ko. pelejä osteta kersoille, tai sitten se, että vanhemmat olisivat peräti läsnä kun pelejä pelataan, ja siten pystyisivät vaikkapa kieltämään sellaisen aktiviteetin.

Tällaisena yllättävänä ratkaisuna tarjoaisin arvon mepeille seuraavanlaista tiedonväläystä: Aikalailla kaikista pelikonsoleista löytyy ns. nappi, jota painamalla saa ko. laitteesta virrat pois päältä. Tämä keskimäärin valloittavan tehokkaasti estää mm. sopimattomien pelien pelaamisen - jos paikalla sattuu olemaan sellainen vanhempi, joka nappulaa voisi painaa.

Ehkäpä arvon mepit tarkoittivatkin sitä, että virtakatkaisimet värjättäisiin punaisiksi kautta linjan?

perjantai 6. maaliskuuta 2009

Onko jokaisen henki yhtä arvokas?

HS: Järjestöt vaativat hallitukselta apua väkivallan kitkemiseksi

Kuulostaa oikein hyvältä, mutta tarkastellaanpa lähempää:
Joukko suomalaisjärjestöjä vaatii hallitukselta riittävästi rahaa ja työvoimaa naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. (Lihavointi lisätty)
Otsikointi kusee siis jo tässä vaiheessa, mutta varsinainen epäloogisuus piilee vielä jossain ihan muualla. Otetaanpa lähdemateriaaliksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportti Naiset henkirikosten uhreina 2002-2007 (PDF):
  • Naisten kuolleisuus henkirikoksiin on kuluvalla vuosikymmenellä ollut selvässä laskussa.
  • Vuosina 2003–2007 surmatuista alle 15-vuotiaista tytöistä 67 %:n surmaaja oli äiti, 17 %:n isä ja 17 %:n veli.
  • Naisten osuus henkirikosten uhreista on maassamme Euroopan unionin keskiarvoa alhaisempi.
Äkkiä lukien vaikuttaa siltä, että kehityssuunta on kohdallaan, mitä nyt naiset tappavat lapsiaan noin neljä kertaa useammin kuin miehet. Varsinaiset ongelmakohdat ovat jossain muualla:
Kaiken kaikkiaan naisten kuolleisuus henkirikoksiin on meillä eurooppalaisittain korkea (puolitoistakertainen Euroopan unionin keskitasoon nähden). Taustalla näyttäisi olevan lähinnä korkea kokonaishenkirikoskuolleisuutemme, ei mikään erityinen naisiin kohdistuvan väkivallan perinne. (Miesten henkirikoskuolleisuus on Suomessa tällä hetkellä 80 % Euroopan unionin keskitasoa korkeampi.)
Siinä, missä naisilla saattaa mennä Suomessa kehnosti, miehillä menee päin helvettiä. Suomalaisen miehen todennäköisyys kuolla väkivaltaisesti on kaksinkertainen muihin eurooppalaisiin nähden, eikä asianlaita ole sen paremmin maan sisäisessä vertailussa:
Naisten kuolleisuus henkirikoksiin on ollut Suomessa koko kahden ja puolen vuosisadan ajan, jolta kuolemansyytietoja on saatavissa, olennaisesti miesten kuolleisuutta alhaisempaa. [...] 1950-luvulta lähtien miesten riski tulla surmatuksi on ollut suhteellisen vakaasti noin kaksi ja puoli -kertainen naisiin verrattuna.
Miehiä tapetaan yli kaksi kertaa niin paljon kuin naisia, mutta sitä ei pidetä millään tapaa olennaisena. Toki tutkimuksen lähtökohta on kartoittaa naisiin kohdistuvia henkirikoksia, mutta jostain syystä kenelläkään ei käy mielessäkään tutkia miesten yliedustusta tilastoissa. Merkkejä on kuitenkin nähtävissä rivien välistä:
Kaikista viime vuosina aikuisiin naisiin kohdistuneista henkirikoksista runsaassa kolmanneksessa kumpikin osapuoli ja vajaassa 60 prosentissa ainakin toinen osapuolista on ollut alkoholin ongelmakäyttäjä.

Väkivaltarikoksista oli tuomittu puolet itselleen aiemmin tuntemattoman naisen surmanneista ja 46 % naistuttavansa surmanneista.
Nähtävissä on selkeä, sukupuolesta riippumaton ongelmien kasautuminen niin tekijöillä kuin uhreillakin. Koska valtaosa tekijöistä on edelleen miehiä, avunsaannin keskittäminen naisille ei suinkaan vähennä henkirikoksia, vaan lisää niitä entisestään. Huono-osaisten miesten tilanteen heikentäminen johtaa vain entistä pahempiin kierteisiin, väkivaltaisuuksiin ja henkirikoslukuihin.

Valitettavasti aloitteen tehneet järjestöt eivät ole vieläkään ymmärtäneet, että he tekevät hallaa myös itselleen asettamalla naiset etusijalle kaikessa. Huono-osaisten miesten aseman parantaminen vähentäisi rikollisuutta huomattavasti enemmän kuin heidän syyllistämisensä, mutta harvalla vaikuttajalla riittää aivokapasiteettia ymmärtää näin pitkäjänteisiä ja monimutkaisia syy-seuraussuhteita.

Eivätkä nykyiset miesasiajärjestöt ole yhtään sen parempia, ei sillä.

torstai 26. helmikuuta 2009

Edustuksellinen demokratia jyllää

HS: Ihalainen: Hallituksen sooloilu eläkeasiassa uhkaa kolmikantaa

Lauria vituttaa, kun hallitus meni nostamaan eläkeikiä kertomatta SAK:lle, eikä syyttä. Hallitusohjelmaan on kirjattu yhteistyön tekeminen työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta Vanhas-Matin mukaan hallituksella oli hyvä syy rikkoa yhteistyösitoumusta:
"Oli arvattavissa, että jos me siitä etukäteen keneltä hyvänsä kysyttäisiin, kädet eivät nouse kannatuksen merkiksi"
Kun ei kysytä, ei kielletä. Toivoa sopii, että äänestäjät muistavat nämä lausunnot vielä seuraavien vaalien aikaan.

keskiviikko 18. helmikuuta 2009

Ennakkoluulojen poistoa

Associated press: TV exec beheads wife who filed for divorce

TV-juontaja Muzzammil on siis tappanut vaimonsa, kuinka valitettavaa. Jälkipyykki onkin sitten mielenkiitoisempaa:
Police say an upstate New York man concerned about the negative portrayal of Muslims in the media beheaded his wife after she filed for divorce.
Muzzammil oli muutamia vuosia tehnyt Bridges-ohjelmaa, jonka tarkoituksena oli lievittää länsimaalaisten epäluuloja muslimeja kohtaan.

Mitähän tähän nyt sanoisi?

maanantai 16. helmikuuta 2009

Mitä "naishyppääjä" tekee?

HS tykittää laatuotsikointia:

14-vuotias Julia Kykkänen haluaa olla maailman paras naishyppääjä

Jos seiväshyppääjä käyttää suoritukseensa seivästä, mäkihyppääjä pomppii mäissä, pituushyppääjä pituutta ja korkeushyppääjä korkeutta, niin mitä tekee "naishyppääjä"?

torstai 12. helmikuuta 2009

Yhteiskunta, jossa Suvi haluaa elää

Suvi Lindén: Yritys voi vaatia riisumaan alasti tietosuojasyistä

Eikun oikeasti:
"Jos tallennat työkoneeltasi usb-tikulle, yritys saa katsoa koneesi lokitietoja. Yritys voi vaatia työntekijäänsä vaikka riisumaan alasti, kun tämä lähtee työpaikalta. Sekin voi olla yhdenlaista valvontaa. Nämä ovat kaikki sallittuja."
Niinku, WTF? Mistä tämä täti ammentaa vatipäisiä ajatuksiaan? Mistä tuollaisia sikiää?
"Sellainen asetelma, että jokaisessa yrityksessä olisi poliisi ylimpänä valvojana ei kuulosta järkevältä eikä sellaiselta yhteiskunnalta, missä itse haluaisin elää."
Suville tiedoksi: poliisi valvoo lakia Suomessa, ja sen kuuluu olla yritysten yläpuolella. Ainoastaan voittoa tavoittelematon yksikkö voi pitää yllä järjestystä puolueettomasti.

maanantai 9. helmikuuta 2009

Lex Nokian sovellettavuus

Lex Nokian musta lista: Facebook ja sähköposti

Kas näin:
Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäverkkoyksikön päällikkö Juhapekka Ristola kertoo, että käytännössä yrityksen pitää ensinnäkin estää työntekijöiden pääsy internetiin työkoneilta tai vaihtoehtoisesti pääsy nettisähköposteihin, netin yhteisöpalveluihin ja pikaviestimiin.
Haluaisin nähdä sen systeemin, jolla tuollainen on mahdollista. Nettisähköposteja on varovastikin arvioiden miljoonittain, anonyymiproxyja saman verran ja molempia syntyy jatkuvalla syötöllä lisää. Miten kukaan kuvittelee suodattavansa tällaista tietomäärää tehokkaasti?

Tietenkin vaihtoehtoisesti voidaan blokata kaikki liikenne ja sallia vain Virallisesti Hyväksytyt sivustot (joihin ei tietenkään tarvisi sisällyttää mitään firmalle kiusallista), mutta sekään ei riitä:
Toiseksi yrityksen pitää estää ulkoisten muistien käyttö tai seurata sitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi usb-portit, cd-rom-asemat ja zip-asemat pitää poistaa työkoneilta tai sitten työnantajan pitää seurata, mitä tiedostoja niiden kautta siirretään.
Vaihtoehtoina on siis uusia koko yrityksen tietokonekanta (näyttäkää työkone, jossa ei ole usb-porttia) tai järjestää pakolliset turvatarkastukset jokaiselle rakennuksesta poistuvalle. Käsi ylös, kuinka moni haluaisi työskennellä tällaisessa firmassa?

Laki on siis juuri niin käytännöllinen ja tarpeellinen kuin arvata saattoi. Yksikään yritys ei voi soveltaa sitä nykymuodossaan, mutta vaikein osa - työntekijän oikeus yksityisyyteen - on kuitenkin nyt menossa läpi. Parin vuoden päästä voidaan sitten tehdä lakimuutos, jolla valvonta tehdään mahdolliseksi muutenkin kuin teoriassa, koska itse urkinta on jo lain piirissä.

Kuulostaako yliammutulta pessimismiltä ja pirujen maalailulta? Kannattaa vilkaista, mitä paljon vastustetulle lapsipornosuodatukselle kuuluu tänä päivänä.