Lex Nokia

EFFI :Suvi Lindénin vastaus avoimeen kirjeeseen urkintalaista

Huomatkaa, kuinka perusteellisesti arvon ministeri jättää vastaamatta EFFIn alkuperäiseen kirjeeseen, joka käsittelee lain ulottumista taloyhtiöihin ja kirjastoihin. Sen sijaan hän jaarittelee ummet ja lammet prosessista, jonka läpi lakiehdotus on mennyt, ja painottaa asiantuntijoiden määrää. Kuitenkin hän paljastaa, että lakimuutoksen jättäneessä työryhmässä oli jäseniä ainoastaan ministeriöistä ja työmarkkinakeskusjärjestöistä, eli asiantuntemuksen taso on tuskin ollut kovinkaan korkea.

Valitettavasti oikea prosessi ei ole mikään tae ehdotuksen laillisuudesta, sen laadukkuudesta puhumattakaan. Pitkän ja turhan alustuksen jälkeen Lindén pääsee vihdoin itse asiaan, ja tapansa mukaan osoittaa täydellistä tietämättömyyttä asioista:

Verkkoon luvatta asennettuja laitteita ja palveluja voidaan havaita vika- ja häiriötilanteiden selvittämisen yhteydessä. Tällöin on tärkeää, että voidaan selvittää myös näiden laitteiden tai palveluiden liikennöintiin liittyviä tietoja, jotta saadaan selvyys siitä mistä väärinkäytöksessä on ollut kyse ja antaako se aihetta joillekin lisätoimille.

Eli rikoksen jälkiä voidaan huomata, kun selvitetään miksi asiat eivät toimi kuten pitäisi. Sen jälkeen on jostain syystä tärkeää, että ennen poliisille kuuluneet valtuudet (mahdollisen rikoksen tutkiminen) annetaankin palveluntarjoajalle. Virkavallan aseman tulisi olla kyseenalaistamaton ja yksiselitteinen, mutta esitetty lakimuutos ajaa voittoa tavoitteleville yrityksille valtuuksia, joita edes virkavallalla ei ole (esitutkinnan aloittaminen ilman rikosilmoitusta).

Väliin Lindén luettelee sarjan yhdentekeviä ehtoja, jotka näennäisesti rajoittavat urkintaa. Käytännössä esitetyn lain kirjainta voidaan tulkita siten, että jokaisesta epäilystä voidaan haluttaessa käynnistää tutkinta. Työryhmän sokea luottamus taloyhtiöiden, kirjastojen ja työnantajien rehellisyyteen on lapsellisen hellyttävää, mutta valitettavan tuhoisa yksityisyydelle. Vai miltä kuulostaa tämä:

Tämän lisäksi on vielä muistettava, että kyse voi olla vain yhteisötilaajan merkittävästä haitasta tai vahingosta, joten jos taloyhtiön internet-liikenne hidastuu, ei tämä yksinään voi antaa isännöitsijälle oikeuksia käsitellä tunnistamistietoja. Edelleen isännöitsijällä pitää olla taloyhtiön päätöksentekoelimien antamat valtuudet tunnistamistietojen käsittelyn edellyttämien toimien käynnistämiselle[.]

"Taloyhtiön päätöksentekoelimet" on hieno kiertoilmaus AS OY:n hallitukselle, jotka usein ovat varsin hyvää pataa isännöitsijän kanssa. Käytännössä tutkintalupa siis heltiää heti, kun yhdenkin hallituksen jäsenen surfaus hidastuu, mikä taas voi tapahtua miljoonasta eri syystä. Käsi ylös jokainen, joka haluaa taloyhtiönsä hallituksen seuraavan sähköpostiliikennettään?

Lopussa yritetään vielä selitellä sitä tosiasiaa, että oikeastaan kukaan ministeriössä ei ymmärrä missä mennään:

Esityksen saamasta julkisuudesta voidaan yleisesti havaita tietoyhteiskunnan sääntelykentän moniulotteisuus. Kokonaisuuden ymmärrys ja sen hallinta on asiassa, jossa yhdistyy tekninen, liiketoiminnallinen ja oikeudellinen kenttä, erittäin haastavaa.

Asiasta on saatavilla monia hyvin perusteltuja lausuntoja niin oikeuskanslerilta, internetiä ymmärtäviltä (J. Kasvi, EFFI) kuin liiketoiminnaltakin (Nokia), mutta jostain syystä ainoastaan viimeksi mainittua kuunnellaan. Tällainen lainsäädäntötapa on omiaan pudottamaan Suomea entistä alemmaksi korruptiovertailussa, joka on aiemmin ollut meille suuri ylpeyden aihe.